Kesätyö – elämyksiä työn ohessa

Jäätelökioskista kajahtaa iloinen ”Mitä saisi olla?”, kaupungin puistikoissa pörräävät ruohonleikkurit. Nuoret ovat palanneet jälleen kesätöihin, toiset entuudestaan tuttuihin työpaikkoihin, jotkut taas aivan uusille työmaille.

Omat kesätyöpaikat jäävät mieleen varsin hyvin – toiset jättävät kenties lähtemättömän vaikutuksen. Olen ollut kahtena kesänä puutarhatöissä hautausmaalla. Muistan, kuinka ihanaa oli päästä kesätöihin ulkoilmaan, avaran taivaan alle. Ensimmäiset päivät ovat aina opettelua, mutta kun oppii tuntemaan työvälineet, paikat ja ihmiset, kaikki alkaa sujua kuin itsestään.

Ensimmäinen hautausmaakesäni oli sateinen. Puhdistimme kurapuvuissa kivetystä kaatosateessa ja juttelimme muiden kesätyttöjen kanssa asioista maan ja taivaan välillä. Emme antaneet kaatosateen haitata, ja meistä syntyikin kuukauden aikana hyvin tiivis kaveriporukka. Kesätöiden loppuminen harmitti meitä kaikkia, sillä tiesimme, että pian arjen kiireet veisivät jokaisen meistä mukanaan. Niin tapahtui, mutta olemme silti aika ajoin toistemme kanssa yhteyksissä ja heilautamme kättä kaupungilla törmätessämme. Kuitenkaan mikään ei voi hävittää sen kesän antoisia muistoja sadepuvuista, kumppareista, kuralätäköistä, leikatun nurmen tuoksusta ja hautakivistä paljastuneista moninaisista kertomuksista. 

Toinen kesä oli helteinen, oikea auringonottajan unelma. Hautausmaalla ei tarvinnut palaa, sillä ikipuiden varjossa saattoi hengähtää hetken keskipäivän paahteesta. Ulkotöissä monet havittelivat juuri rusketusta, joka töiden lomassa tuli ikään kuin bonuksena. Toisena kesänä mietin, voiko työntekijälle parempaa miljöötä ollakaan: järvi liplatteli taustamusiikkina ja päivät pääksytysten saattoi ihastella hautausmaan kukkien väriloistoa. Vanhat kuuset soittivat hiljaista, harrasta musiikkiaan koko työpäivän ajan, kovalta ukkoselta mentiin piiloon suojasta parhaimpaan, kirkkoon.

Näin jälkeenpäin olenkin ajatellut, millaisia elämyksiä kesätyöt voivat tarjota. Ikävinä hetkinä voi palata ihanan kesätyön jättämien muistikuvien hellään huomaan. Opiskelija voi tulevan kesän kesätyötä pohdiskellessaan palata entisten kesätyömuisteloiden ääreen ja kenties löytää uudelleen jonkin unohtamansa vaihtoehdon. Jokaisen kesätyön jälkeen voi olla varma, että on monta kokemusta rikkaampi. Vaikka kouluttautuisikin korkealle ja täysin erilaiseen ammattiin kuin mitä nuo varhaiset kesätyöt ovat olleet, voi onneksi ainakin opiskeluajan kesinä halutessaan hakeutua entisiin, kultareunuksellisiin kesätyöpaikkoihin. Minulle kesätyöt ovat opettaneet, että uuden kokeileminen kannattaa aina – laajanäköisyyttä sitä vasta nykymaailmassa tarvitaankin.

-   Anna-Mari Kettunen, työharjoittelija

Verestin vanhoja kesätyömuistoja hautausmaalla hautojen hoitopäivänä 7.6.2011.