Joulu on jo seitsemän päivän päästä

Jo saa avata 17.päivän luukun! Mitä joulukalenteri tänä päivänä minulle antaa!? On monenlaisia joulukalentereita . Mm. suklaa-, kuva-, arpakalentereita ja paljon paljon muunlaisia mistä minulla ei välttämättä ole tietoo. Mutta jokaisessa(tai niin aianakin luulen) on sama periaate. Jokaisessa lasketaan päiviä jouluun. No mitä jouluna odotetaan niin kovasti?

                 Minä odotan joulussa perheen kanssa olemista ja HYVÄÄ RUOKAA! Erityiset herkut minulla on kinkku ja suklaa. Pienempänä parasta oli tietenkin lahjat, mutta nykyään on mukavaa katsoa nuorempien sisarien onnellisia ilmeitä, kun he saavat lahjat ja pääsevät avaamaan. Tietysti on myös kiva saada jotain pientä itse. En ole kyllä vieläkään mitään toivonut kuin ehkä vähän suklaata.

                 Joulu on myös kaunista aikaa. Ihmiset koristelevat kotejaan, kaupunki koristelee joitakin katuja ja monet koristelevat joulukuusen. Ja se on minusta myös ihanaa joulussa. Meillä kuusi koristellaan 24.päivän aamuna, kun kaikki ovat heränneet. Ja ihan joka vuosi tulee erilainen kuusi. Mutta AINA joulukuusi on kaunis, vaikka samat koristeet on vuosi vuodelta uudessa puussa.

                 Eli joulu! Se on jo SEITSEMÄN PÄIVÄN PÄÄSTÄ! Enää seitsemän luukkua. Minä odotan joulua jo kovasti. Joulu on minulle kaunis herkku!

Nyt toivotan kaikille KAUNISTA joulun odotusta, HERKULLISTA joulua ja ANTOISAA tulevaa vuotta!

Fiia Ahokas

Kirjoitta Fiia Ahokas toimii seurakunnan nuorisotyössä nuorten työllistämisvaroin joulukuun ajan.

Halki maailman

Juuri syksyn syvimpään pimeyteen, jolle  on jo antamassa periksi ja menettämässä toivonsa, juuri siihen ja juuri silloin syttyykin valo; adventin kynttilä. Tuo hauraalta tuntuva pieni valon väre sytyttää, melkein jäätyneen sydämen ja herättää toivon!

Adventin kynttilöiden valo lisääntyy viikko viikolta johtaakseen  meidät  valon juhlaan, joulun ihmeen, Vapahtajamme  seimen äärelle.

Joulun viesti raikuu eri kielin, HALKI  MAAILMAN ”Jouluyö, juhlayö”, ”Stille  Nacht, heilige nacht”, ”Silent Night” … hiljentäen ja melkein pysäyttäen hetkeksi tämän maailman mielettömän menon.

Tämä hillitön maailma tosiaan pysähtyy, vaikkapa vain silmänräpäykseksi, mutta edes hetkeksi; koko maailma, me kaikki: me uskovat, me uskottomat ja me uskomattomat ihmiset. Väkivalta ja sodat vaimenevat, liike-elämä ja liikenne hiljenevät. Olipa vaikuttimemme mitkä hyvänsä; niin tahtoen tai tahtomatta, tietoisina tai tietämättä, HALKI MAAILMAN me pysähdymme ja hiljennymme kunnioittamaan, kiittämään  ja ihmettelemään:”Meille on syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kristus!”

Kauneimmat joululaulut, nuo tutut ja rakkaat, kuljettavat joulun viestiä läpi sukupolvien

HALKI  HAAILMAN.  Ne tuntuvat joka vuosi yhtä tuoreilta ja yhtä rakkailta, eikä niihin ole kyllästytty eikä väsytty. Liekö täällä maailmassa mitään muita lauluja, joihin yhtyvät 

sydämensä pohjasta yhdessä lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset  ja jotka yhdistävät  

meitä yli kaikkien rajojen.

Niin, jos Vapahtajaa  ei olisi syntynyt, meillä ei olisi joulua, ei joulun valoa, ei iloa, eikä toivoa! Eikä silloin  myöskään olisi joulunodotusta tai joululauluja tai joululahjoja! Silloinko olisi vain mustaa ja pelottavaa pimeää?

Kiitos, että läpi sukupolvien, kautta aikojen HALKI  MAAILMAN raikuvat joululaulut 

tuoden ja vieden viestiä Vapahtajastamme ja Hänen lahjastaan meille; joka ikiselle:

anteeksiantamuksesta ja voimasta, joka voi muuttaa koko ihmiselämän!

Kiitos, rakas Jeesus-lapsi, että synnyit valoksi ja toivoksi tähän pimeään maailmaan!

Tule sydämiimme joulun parhaana lahjana!

Tuula Airaksinen, lähetyssihteeri

                

Uuden alussa

Kirkkovuosi on vaihtumassa. Olemme siirtymässä adventin aikaan, jolloin huomio alkaa kääntyä jouluaattoon ja Jeesuksen syntymäjuhlaan. Yksi vuoden odotetuista juhlista on edessämme.

Seurakunnan elämässä adventinaika on jollakin tapaa kaksijakoinen. Uusi kirkkovuosi siirtää ajatuksia eteenpäin. Jätämme taaksemme kirkkovuoden hieman synkätkin teemat elämän rajallisuudesta ja maailman ajan päättymisestä. Tilalle tulevat Jeesuksen syntymän odotus ja siihen sisältyvä lupaus Jumalan armosta ja huolenpidosta. Adventinaikaan päättyvät järjestöjen, oppilaitosten sekä seurakunnan vakituiset toiminnot. Seurakunnan työntekijöille merkitsee vilkasta työkautta ja vapaapäivien siirtoja.

Kirkkoherran näkökannalta katsottuna tämä syksy on ollut uuden alkua, lähinnä uuden opettelua. Syksyn aikana olen kohdannut monia kysymyksiä aina kalenterikauppiasta valtakunnan kirkkopoliittisiin kysymyksiin. Itse toivoin, että sisäänajovaihe olisi sellainen pehmeä ja hiljakseen tapahtuva. Sitäkin puolta on ollut mukana. Välillä vauhti on ollut myös hyvin kova, jossa on ollut mukana pysymistä. Varmasti samanlaista on edessäni. Elämä ei aina kysele kulkijansa mielipidettä. Se välillä kuin puro, jota voi ohjata. Välillä se on kuin koski, joka kuljettaa mukanansa.

Seurakunnan työ ja toiminta on yhteistyötä. Jokaisella osa-alueella tarvitaan tekijöitä ja vastuunkantajia työntekijöistä luottamusmiehiin ja vapaaehtoisiin. Itse olen ollut siitä hyvin kiitollinen. Olen saanut tarvittavaa tietoutta monelta suunnalta työtovereista luottamushenkilöihin ja vapaaehtoisiin asti. Kukaan ei ole vielä ainakaan kysymyksiini hermostunut. Luotan jatkossakin siihen, että kun teemme osuutemme seurakunnan hyväksi, kuuluu seurakunnan ääni paremmin ja perustehtävä hoituu selkeämmin.  Se ei ole itsestään selvyys, jonka syksyn kirkollinen keskustelu ja laaja joukkopako kirkosta ovat osoittaneet. Seurakunnan on otettava ja löydettävä paikkansa ihmisten joukossa ja yhteiskunnassa, mutta samalla sen on pidettävä kiinni omista juuristaan ja tehtävästään. Kirkon tehtävä on välittää Jumalan tahtoa eteenpäin ja luoda tilanteita, joissa Jumala ja ihminen voivat toisensa kohdata. Siihen on tarvetta ajassamme paljon.  Emme tunne Jumalaa enää niin hyvin kuin ennen. Meillä on Jumalan mentävä aukko elämässämme.

Osaltaan tähän haasteeseen vastaamme seurakunnassamme. Entisiä toimintoja viemme eteenpäin ja uusia etsimme. Blogi-sarja, joka on nyt alkamassa, on yksi vastaus tähän. Oman seurakunnan blogilla haluamme olla kertomassa toiminnastamme ja tuoda seurakuntaa lähemmäksi ihmistä. Kirjoitukset ja näkökulmat vaihtuvat muutaman viikon välein. Talven ja kevään aikana saamme varmasti lukea hyvinkin erilaisia terveisiä ja näkökulmia seurakunnan toiminnasta ja ajan ilmiöistä.

Adventtiterveisin                                   

Janne Bovellan

kirkkoherra